Kuukauden päivät ovat tulleet täyteen. Aika vain vipelsi huomaamattani. Tuntuu kuin olisin aina ollut täällä ja samalla, että olisin saapunut tänne vasta muutama päivä sitten. Outoa. Kuukaudessa olen oppinut ihan käsittämättömän monia asioita. Olen yhdessä Pohjoismaassa, mutta koko kulttuuri on täysin erilainen. Ihan jo suklaasta lähtien aina tanssikappaleisiin, ruuasta teinien vaatteisiin, kaikesta kaikkeen. Yhtä jos toista on nähty issikkakisoista teinien tanssibileisiin. Kuitenkaan en ole ainakaan vielä tuntenut koti-ikävää. Ehkä se Suomen suloinen talvi/kevät sää auttaa ;D

Kuukaudessa olen oppinut, ettei edes täällä voi pitää itsestäänselvyytenä, että kaikki on fääriksi. Monissa asioissa löytyy käännös jopa suomeksi, muttei fääristä ole tietoakaan. Paikallisten pitää siis lukea tanskaksi tai islanniksi oleva versio. Asia, jota minun on liian vaikea käsittää. Onko se sitten sen takja, että kieltä puhuu niin harva (saarilla alle 50 000, jokunen kymmenen tuhatta (?) Tanskassa) vai koska on vain autonomien alue, sitä tuskin kukaan tietää. Ehkä ollaan vain laiskoja. Voisihina sitä Suomessakin kokeilla, mitä kävisi jos olisi vain ruotsiksi tarjolla käännökset.

Toisaalta, täällä on käytännössä mahdotonta olla oppimatta tanskaa. Tanskalainen tv on parempi kuin fääriläinen. Oikeata tanskaa kuulee aivan kaikkialla. Pakkotanska alkaa jo kolmannella luokalla. Fääri ja tanska muistuttavat toisiansa edes jonkin verran. Todennäköisesti täällä puhuttaisiin tanskaa, vaikkei sitä pitäisikään lukea. Se vain tarttuu mukaan. Ja Tanskaan on helppo paeta opiskelemaan. Ei ihmekään, että on edes jotain motivaatiota tanskan suhteen.

Olen myös oppinut syömään monia paikallisia herkkuja ja ihan vakavissani väitän pitäväni kaikista muista paitsi valaasta. Onneksi ei ole vielä tullut mädätettyä haita vastaan. Suurin osa syömistäni ruuista on jopa parempia kuin suomalaiset ruuat, etenkin jos pitää verrata vastaanvanlaiseen. Syytetään tästä Suomen kesyjä ja söpöjä lampaita ja pienen pieniä kaloja.

Fääriäkin on päähän tarttunut jo muutaman kymmentä lausetta ja ymmärrän fääriä huomattavasti paremmin kuin tanskaa. Ei tarttunut tanska päähän viidessä viikossa, kun oli töissä siellä. Fäärintanskaa sentään suurimmalta osalta ymmärtää, kun hetken kuuntelee. Fääri on kyllä erittäin hauska kieli. Ei sitä kuunnellessa vaan voi yksinkertaisesti ottaa päähän. Auttaahan fäärin oppimisessa myös se, ettei jostain syystä minua ole kertaakaan oletuksena pidetty muuna kuin fääriläisenä. Jopa jos olen sopertanut fääriä töissä, niin on pitänyt lisätä, etten puhu fääriä ihan noin paljoa aina. Aina on joku jaksanut selittää fääriksi hyvin pitkiä tarinoita. Onhan se kiva, jos satun ymmärtämään, niin en osaa vastata kuin "jaajaa :D Jaa :D JaJaa :D". Eikä muuten täällä uskota ikäänikään. Ihan kevyesti menen viisi vuotta nuoremmasta.

Olen myös oppinut erottamaan fäärin islannista. Islanti kuullostaa vain siltä, että on juotu itsensä huomattavasti railakkaampaan kuntoon ja yrittää sopertaa fääriä. Ääntäminen on aina välillä aivan toista, mutta silti. Islanti on kyllä rumempi kieli kuin fääri. Tai ehkä fääri on jo tarpeeksi kännistä laulamista minulle.

Ison litannian voisin kirjoittaa siitä, mitä olen oppinut issikoista, mutten tee sitä. Blogissa nyt on vain ne olennaisimmat kohdat, joista jaksan kertoa.

Musiikkikin on täällä aivan toista. Hyvässä ja pahassa. Monesti se on vain paljon rauhallisempaa ja rentouttavampaa. Ehkä tasan yhtä metallibändiä kuulee radiossa. Aivan varmasti kaikille suuri shokki, että se on Týr. Týriä olen kuullut kolme kertaa ja vain kaksi kappaletta. Ormurin langi ja Ramund hin Unge. Ei edes tanssikappaleet ole samoja kuin Suomessa. Eilenkin tiesin vain kaksi kappaletta bileissä. Radion kanssa on vähän sama fiilis. Ehkä vain pysyttelen täysin metallissa eikä vanhassa tyylissäni, että kaikkea mahdollista tulee kuunneltua.

Teinit ovat teinejä jopa täällä. Astetta hauskempaa vain on, ettei täällä tarkisteta laukkuja ennen bileisiin menemistä. Alkoholia saa ihan ongelmitta tuoda limupulloissa. Ja sitä voi myös piilottaa paikan ulkopuolelle ja noukkia myöhemmin mukaan. Ihan vain jokunen nerokas teini oksensi eilen ja ihan vain jokunen sammui. Täällä ei vain nähtävästi ole niin selkeätä, mitä sammuneelle tehdään keikalla/bileissä. Saivat rauhassa maata ja jos joku herätteli, niin kaikki oli hyvin. Vartijat noukkivat vasta iäisyyden jälkeen mukaansa. Yhtä hyvin vartijat ottivat päihteitä pois alaikäisiltä. Kaiketi täällä on sitten sallittua juoda alaikäisenä, jos onnistuu saamaan alkoholia. Oli kuitenkin paljon täyspäisempi meno kuin Suomen teinijutuissa.

Siinä nyt edes pieni osa asioista, jotka ovat toisin näillä lampaiden vallottamilla saarilla. Koittakaas jaksaa lukea :D