Eilinen oli varsin kamala päivä aina välistä. Taivaalta tuli kaikkea mahdollista ja välillä vaakasuoraan, hyvin kirjaimellisesti. Ei siinä sateessa, rännässä, lumessa, rakeissa ja tuulessa ole mitään, mutta jos niitä on sen verran kerrallaan, etteivät edes issikat jaksa leikkiä.. Hepoilla oli lähes kaikilla aivan kamala päivä vielä siihen päälle. Onneksi tuuli hellitti edes välillä ja issikat jaksoivat tapella ja leikkiä. Iso paha Brák ei tykkää pienestä Heklasta. Vähän hakusessa kumpi määrää. Stelpa ja Skemming saivat tappelukohtauksia sisällä, joten ei kun vain takaisin tuuleen ja sateeseen.

Eilen Heklalla oli aivan liikaa energiaa ratsastamiseen, joten hetken jälkeen suosiolla juoksutin pikkuisen. Energiaa oli patoutunut hyvin paljon. Ei pieni tehnyt muuta kuin kipittänyt, minkä jaloistansa pääsi ja pysäyttäminen tapahtui ehkä kymmenen kierroksen yrittämisen jälkeen ja sitten saattoikin jo sekunnin jälkeen jatkaa matkaa. Tänään sitten vain juoksutin pikkuisen ja tällä kertaa jo näyttikin silti, miltä sen kuuluisikin näyttää. Ravistakin tuli edes välillä rentoa ja askel oli pitkää ja takaset hyvin käytössä. Käyntikin onnistui tällä kertaa. Pysähtyminenkin onnistui lähes pelkästään äänen avulla. Laukkaaminen rennosti on pikkuiselle vielä jokin ongelma, jota ei ainakaan auta kokonaan vasemmalle jumittunut olemus. Ehkä se on joku päivä suora. Ehkä myös koittaa sekin päivä, jolloin uppiniskainen pieni polle oppii, että minun sanani menee läpi aina. Mieluiten heti.

Skemminginkin selkään olen jo päässyt muutaman kerran. Ihan mukavahan se on maastoillessa. Selkä on lyhyt kuin mikä ja on fiilis, että satula menee lautasten päälle. Ravin sekainen töltti on jotain, mihin ei kyllä voi tottua.